sunnuntai 3. toukokuuta 2015

3. naisten etappiajo 1-3.5.2015

Joukkueemme oli tähän etappikisaan nelihenkinen. 1 monipuolinen ajaja, 1 kiritykki, 1 tempoajaja ja 1 enskertalainen sekä N-18 kisassa ainoana osanottaja Cecilia, joka haki kisakuntoa samalla ja auttoi naisten joukkuetta monin tavoin. Tällä lähdettiin liikkeelle.

1. etappi oli 2.6km prologi Helsingin baanalla. Vappupäivä oli kolea ja tuulinen.
 Prologissa eroja jo saatiin aikaiseksi ja siellä Heidi ja Rosa ajoivat sekunnin sisään toisistaan sijoille 2 ja 3. Itse olin kahdeksas. Heli avasi myös hyvin.

2. Etappi 10km tempo sateen jälkeen koleassa kelissä Seutulassa. Tempo monesti etappikisoissa tekee eroja, joita on vaikea ajaa kiinni ja niin kävi nytkin. SM-hopeamitalisti Särkioja paineli menojaan ja otti paidan. Itse tempopossuna olin 6. ja Heidi ja Rosa tulivat siinä perässä ja Heli tempoi myös kivasti.

3. Etappi. Kaatosateessa ja +4 astetta 82 km maantie. Joukkueemme piti lähteä hyökkäystaktiikkaan mutta siinä kelissä ne aikeet kohmettuivat. Yksi yritys Rosan kanssa, mutta ei niin ei ja heti perään Rosalla meni rengas 37 km kohdalla ja siirryimme pääjoukon eteen hallinnoimaan vauhtia, jotta hän pääsee takaisin. Itsellä tarkoituksena oli vetää Toppilanmäen alle ryhmä nauhana josta kiritykkimme pääsi kirimään kiripisteistä ja voin sanoa, että sen jälkeen Toppilanmäki koitui aina erittäin raskaaksi minulle. Putosin ja nousin aina takaisin ja se vei voimia paljon. Etuvaihtaja sanoi sateessa sopimuksen irti. Sitten jalat kramppasivat ja olin jo keskeyttää, mutta luonne ei antanut periksi ja ajoin vielä kerran pääjoukkoon ja siirryin viimeiseen suunnitelmaan, vetää loppuveto. Se oli jotain karmeaa, sormet eivät toimineet ja jalat olivat krampeista ja kylmyydestä kohmeiset.  Lopussa Rosa kiri neljänneksi, ei enempää saanut ulos siinä vaiheessa, tosin ei kukaan muukaan. Heidi myös kirissä mukana ja itse olin 10 rullaillen pääjoukon perällä maaliin.  Heli tuli 6-7 min myöhemmin maaliin uupuneena.  Heli osoitti joukkuejajajan luonnetta, kun vedimme joukkueena pääjoukkoa hetken aikaa, ennen irtiottoyritystä.  Hieno suoritus häneltä.

Johtajan paita säilyi Särkiojalla ja sitä päätettiin lähteä riistämään häneltä seuraavana päivänä.

4. etappi. Aurinkoisessa, koleassa kelissä Eläintarhassa ajettu 36 km kortteli. radalla oli 2 nousua, joista toisen päätteeksi oli hiekkatietä ja vesirailoja sekä tiukka 120 asteinen kurvi, jossa mutaisen ruohionurmikon kautta pääsi nopeammin. Matkalla 3 kirikierrosta. Tiedettiin, että tempokone Särkioja ei kestänyt maantielläkään kovia rykäisyjä kovin hyvin, niin päätimme aloittaa heti nykimisen. Rosa johdatti porukan ekaan mäkeen ja eroa syntyi ja Särkioja tippui. Heli kontrolloi Särkiojaa ja huoltajat kellottivat eroa. Sen jälkeen ajattelin, että se homma hoidettu, nyt Heidi ajaa pronssista. Päätin alkaa varmistelemaan joukkuekilpailun voittoa ja sekin oli hoidettu jo puoliväliin mennessä. Palasin pääjoukkoon mutta en enää kestänyt kun kirikierros viimeisen kerran rävähti. Liian hapokasta.  Olin tyhmä, siinä vaiheessa olisi oikeasti tarvittu, jos olisi ollut jaloissa jotain, mitä antaa. Viimeisen kirin jälkeen kilpailun voittaja olikin jatkanut vetoa,  ja Heidi ja Rosa eivät saaneet porukkaa syttymään takaa-ajoon ajoissa. Sinne meni voitto ja samalla voittaja nousi peräti 7. sijalta kokonaiskilpailun 3.eksi. Heidi jäi neljänneksi. Harmitti vietävästi. Kaiken lisäksi viimeisellä kierroksella Heidi kaatui kovavauhtisessa kurvissa, ja rengas lähti vanteelta, Heidi onneksi selvisi kaatumisesta säikähdyksellä ja pikku naarmuilla.  Itse tulin maaliin pääjoukosta jääneenä ja kaiken antaneena ja olin 9. Heli tuli maaliin myös ja huokaisi syvään, ensimmäinen etappikisa oli ajettu maaliin hienosti.

Cecilia voitti N-18 sarjan, ja me voitimme joukkuekilpailun, joten ei nyt ihan tyhjin käsin kotiin lähdetty. Hyvä treeniviikonloppu kilpailullisessa mielessä. Joukkue sai hyvää käytännön oppia ja harjoitusta.

Täältä voi käydä katselemassa kokonaistuloksia. http://www.tulospalvelu.profiili.fi