keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

kisakausi avattu

Viime sunnuntaina aloitin vaatimattomasti Turun klassikosta TS-korttelista. Onhan ensimmäisen kisan oltava jatkuvaa rykimistä kurveista ja mahdollisimman karuissa olosuhteissa. +5 astetta ja vesisateen liukastuttama rata:D


Edellisestä oikeasta kisasta oli kulunut aikaa jo 1,5 vuotta ja viimeisestä maantiekisasta jossa ajelin vähän huvikseen hetken oli jo vajaa vuosi, niin lähtökohdat eivät olleet ihanteelliset.


Ekoilla kierroksilla kone ei oikein hyväksynytkään railakasta menoa epämukavuusalueella mutta sitten se lämpeni. Tosin kapteenimme oli jo etummaisessa ryhmässä joten eipä siinä tarvinnut muuta kuin roikkua ja mallata, ettei ero tule kiinni. Vajaa puoli tuntia reipasta menoa, ja loppukirissä kilkkasin yhden pojan kanssa ja se yritys parantaa asemia jäi siihen ja rullasin maaliin voittajan kanssa samalla ajalla pääjoukon perällä. Omalle tiimille kaksoisvoitto ja kokonaiskilpailun voitto, voiko parempaa toivoa. No tietysti kolmoisvoitto, mutta se oli etukäteenkin jo kaukaa haettua näistä lähtökohdista.


Eilen tiistaina oli edessä Bianchi-cupin kisa Riihimäellä. Miesten kanssa tunti kovaa. Sijoittauduin lähdössä aika ylös, jotta on varaa liikkua ja turvallisempi ajaa ja se tuotti tulosta. 42,5 km/h keskarilla tunti helposti ajaen, ja koneessa oli varaa vielä vaikka kuinka. Kisa oli siisti ja ensimmäisen kierroksen keskari 45km/h pisti keikkujat perälle tai ulos suosiolla. Maksimi suoralla yli 60km/h lasissa sai etsimään isompia pykäliä. Loppukiriin en lähtenyt repimään enää ja rullailin porukan hännillä maaliin. Tärkein tavoite täyttyi, ammattikuntien välinen taisto päättyi taas voitokseni :D Tämä oli hyvä treenikisa. Ei päässyt isäntä kotona kettuilemaan. Palkinnoksi hyvästä suorituksesta sain hampurilaisen, tosin ei ollut kaupat enää auki, joten isännän oli liki pakko ruokkia eukkonsa jotenkin.


Mutta kausi on avattu kahdella kovalla rypistyksellä ja kisatuntuma alkaa siitä kehittymään. Olen tyytyväinen kehitykseeni ja odotan innolla ensi viikonlopun naisten kv etappeja. Siellä pääsee jo tempopyörälläkin päästämään höyryjä.


Ja näin lopuksi... Turussa joku huusi takasuoralla vitun lehmä kisan aikana, joten eläinaiheilla jatketaan:D Mutta se huutaja ei ollutkaan se, joksi ensi alkuun luulin, . Pyydän itse näin julkisestikin anteeksi, että luulin hänen huutaneen ja näin kerroin ja sana levisi hänenkin korviinsa, kun hän torui poikiakin kisan aikana, mutta näin ei ollut vaan huutaja olikin joku muu ja näin jälkikäteen mietittynä, kenelle joku huusi, niin kuka tietää. Mutta onneksi hän laittoi asiasta viestiä ja soitin hänelle ja naureskelimme asialle yhdessä, kuka nyt possua lehmäksi voisi luulla???. Mutta kisassa taas nahistellaan, eiks vaan ;)


Mutta voin sanoa, että olen todella iloinen siitä, että Suomessa on naisten pyöräilyssä tiimejä, jotka oikeasti ajavat kilpaa keskenään ja tekevät kisoista kilpailuita ja kisojen ulkopuolella ollaan kavereita ja pidetään yhteyttä. Kehitetään tätä ja tehdään tästä joukkuelaji, koska ryhmässä on voimaa ja hauskempaa..



sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

leireilyä vol 2

Leiriä edeltävällä viikolla olin flunssassa keskiviikosta alkaen ja pelko persiissä oli kova. Nukuin 4 päivää ja tein kaiken oppikirjojen mukaan ja matkaan päästiin terveenä. Tein kyllä ristinmerkkejä ja ensimmäisellä kevyellä lenkillä kuulostelin kropan olotilaa tosissaan jotta varmistuisin että ohjelmaa lähdetään viemään läpi. No ekalla lenkillä taivas repes ja vettä tuli ja lämpötila laski 9 asteeseen. Ei lahkeita mukana, vain sadetakki. 3h palelin ja mietin, että tämä tästä vielä puuttuikin.

Seuraavana päivänä alkoi akillesjänteet oireilemaan ja aamuhölkät jätettiin pois ja pidin pakkolepoa 2 päivää, nilkat käärittyinä elmukelmuihin joiden sisällä oli voltareniä. Silti ensimmäisellä viikolla jäin vain 2,5h alkuperäisestä ohjelmasta, tehotreenit tuli tehtyä kaikki osittain modifoituna.

Sitten päästiin tositoimiin. Kelit lämpeni entisestään ja ja nenä punoitti auringosta. Nautin ajamisesta pitkästä aikaa ihan tosissaan. Toisen viikon lopussa takki oli aika tyhjä, kiitos lyhyiden yöunien ja kovien treenien. Kun tiimikaveri lähti kotimatkalle, pidin ansaitun lepopäivän ja otin aurinkoa ja kävin pyöräilemässä ja katselemassa maisemia. Viikon aikana edellisen viikon tunnit ajettiin kiinni ja homma oli ohjelman mukaista.

Viimeisellä viikolla yksi tehotreeni ei mennyt suunnitelman mukaan, koska tosiaan kilometrit painoivat jaloissa ja keräsinkin dataa hieman enemmän. Sitten yritettiin uudelleen ja vedot sujuivat paremmin kuin ekalla ja tokalla viikolla ja olin hämmästynyt. Eli kyllä kestävyys ja voimakestävyys olivat kohdillaan. Sitten nautiskelin kilometrejä uudella pyörälläni loppuviikon suunnaten vuorille ja viimeisen illan Torrevieja sightseeing-illan ja useiden juustojen maistelun ja sangrioiden jälkeen suuntasin kotiin. Viimeisen yön asunnon makuuhuoneen sängyn alta löytyneen torakan takia, valvoin, koska en kyennyt nukkumaan silmäystäkään. Inhoan ötököitä.

Pyörä oli koottava heti, edessä seuraavana päivänä jo lenkki kotimaisemissa. Jalat olivat keränneet nesteitä lihaksiin ihan todenteolla ja esim lentokoneessa jopa verkkarit kiristivät nilkoista. Sitä ennen kävin hieronnassa Hierontapalvelu Iiriksellä, ja Iiris hoiti totuttuun tapaan antaumuksella jalat kuntoon. Hieronta täydentyi Kahvila Kauriin maukkaalla karitsavartaalla hyvässä seurassa. Se taisi olla mun pääsiäisateria.  Se lenkki ei ihan mennyt hyvin, olin löyhällä kädellä kristänyt ohjaustangon ja tullessani hyvää vauhtia pieneen nyppyyn, tanko pyörähti ympäri ja sain onnenkantamoisella pidettyä itseni pystyssä. Sitten edessä oli pari sprinttiä mäkiin, ja ne avasivat loputkin tukot jaloista.
Seuraava läheltä piti-tilanne koitti tullessamme tunnelista ulos, kun risteyksessä tuli pyöräilijöitä ja jouduin nopeasti peesistä jarruttamaan ja tanko pyörähti taas, syke nousi!!! Olo oli kuin olisi ajanut liukkaalla jäällä.

Jatkossa kokoan pyörän kyllä vähän paremmin.. ei ollut rentouttava lenkki. Ja työkalu lenkillä olisi kyllä pelastanut paljon. Mutta eihän sitä nyt kaikkea voi hallita :D Ilolla katselin, että Sami pääsi ajamaan polvioireista huolimatta ja uskon että hänkin kuntoutuu ennen kevään kuntoajojaan. Pitäähän valmentajankin olla kunnossa :D

Tänään vedetään vetotreeni ja vähän jännittää kuinka jalat ovat palautuneet.  Treenin jälkeen alkaa ns kevyt viikko, ja tunnelmoin alkavasta kisakaudesta katsomalla legendaarisen pohjoisen helvetti-kisan eurosportilta.

Kokonaisuutena leiri meni todella hyvin ja tästä on hyvä jatkaa kohti kesän koitoksia. Paljon kisakilometrejä ja huikeita kokemuksia edessä.