lauantai 17. marraskuuta 2012

työn ja harjoittelun yhdistäminen

Käyn töissä. Ajan kilpaa. Kaikkihan sen nyt tietää ja se on monen suomalaisen pyöräilijän painajaismainen kombinaatio ja taistelu aina talvisin. Kesällä helpotusta tuo kesälomat.

Minullakin kesän reissujen jäljiltä, lomat ovat palaneet ja viikonlopun vapaiden jälkeen sisään on syksyllä taottava viikonloppuja, jotta olen tasa-arvoisessa asemassa muiden kanssa.

Viime viikkoni ovat olleet ehkä kovimmat aikoihin. Harjoituksista sattui ne kovat viikot juuri tähän saumaan ja töissä sattui kovat viikot samaan aikaan. Mitä tehdä? No C-vitamiinia nassuun ja askeettinen elämäntyyli kurinalaisen käskytyksen kera toimii aina. Kaikki muu saa jäädä. Nämä kaksi asiaa täyttävät päiväni. Teoriassa sen pitäisi onnistua, viikon tunnit ovat enemmän kuin työni ja harjoitusteni yhteenlasketut tunnit. Joten eikun tuumasta toimeen.

Aamulla klo 6.00 ylös. Töissä pitää olla kello 08.00. Työmatka kestää tunnin, 62 km. Töissä syön ensimmäisen palaverin aikana aamupuuron ja juon kahvin. Työt loppuvat klo 16 tai klo 17. On syötävä töissä hyvä ateria päivällä, jotta heti töiden jälkeen jaksaa painaa treenin. Illalla klo 20.30 nukkumaan. Yhtenä päivänä jouduin ylitöihin.  Pääsin lähtemään klo 18.30.

Menneellä  viikolla minulla oli 1 vapaapäivä, keskellä viikkoa. Silloin ajoin pitkän pk:n. Olin aivan puhki, suolat tuli ulos mutta sykkeet pysyivät alhaalla, suht koht:) Ajo oli tervaista. Töissä tein viikolla 2 harjoitusta. Tatamilla tein tunnin kuntopiirin ja salilla 1h kovan voimaharjoituksen.

Tämän voimaharjoituksen jälkeen jouduin hissillä nousemaan työhuonekerrokseeni kun rappusia en kyennyt kävelemään. Asiakas tuli sovittuna ajankohtana ja istuimme työhuoneessani, kun kesken kaiken pohkeeni ja takareiteni ilmoittivat läsnäolostaan ja ponkaisin tuolista ylös irvistäen. Asiakkaalle jouduin vähän selittelemään, mutta hän vaan totesi, "kyllä minä sinut tunnistin, kovaa toi pyöräilijän elämä. Milloin kisakausi alkaa?" Vähän nolostutti, mutta tajusin, että mitäs tässä. Jatkoin töitä.

Esimieheni päätti muistaa minua, sain proteiinirahkan. Toiset saivat hillomunkit. Silloin mietin, että onko kurinalaisuuteni tällä hetkellä näin läpinäkyvää? "Ei Riina, haluan vain että ensi vuonna onnistut siinä mikä sinulle on tärkeää, sillä se on kantava voima, joka vie nuorta eteenpäin." Mieleni hamusi sitä munkkia, mutta tyydyin lusikoimaan rahkan napaani.

Töitä tuli tehtyä 7 päivää, yksi vapaapäivä ja 3 työpäivää ja nyt viikonloppu vapaa. Harjoitustunnit olivat 15h ja tällä viikolla yli 15h.

Tämä kirjoitus on omistettu kaikille niille, jotka syksyn pimetessä kiroavat, kun virta ei riitä töiden jälkeen treenaamaan ja lysähtävät sohvalle väsyneinä. Kuten näette, päätöksellä ja aikataulutuksella ja pienellä asioiden lomittamisella tämäkin on mahdollista. Kodin antama tuki ja apu oli vertaansa vailla. Tyttöjen kanssa käytiin uimassa yhtenä iltana ja siellä toteutin yhden treenini. Ymmärrystä riitti. Ja voin sanoa, että tämän setin läpikäyneenä olin yllättynyt, kuinka hyvin ja tehokkaasti suoriuduin treeneistäni sekä töistäni. Mutta väsymys painaa ja onneksi ensi viikolla on kevyt viikko treeneistä mutta töissä on samanlainen rupeama edessä.

Toivotan tsemppiä kaikille työssäkäyville perheellisille kuntoilijoille ja urheilijoille, kohta se aurinko taas alkaa paistamaan!!!

lauantai 3. marraskuuta 2012

Julistetaan kausi 2013 alkavaksi!

Em-kisojen  jälkeen koitti väsymys. Kuntotestissä sen huomasi ehkä kaikkein parhaiten. Ei ollut enää sitä jotain, jolla puristaa testitulos kattoon.

Oli aika levätä ja pudottaa tehoja. Pyöräilyssä se tarkoittaa, että lenkit pitenee ja vauhti tippuu. Joku kysyikin, että onko toi oikeesti teidän lepovaihe... Kyllä se on. Harjoitukset on fyysisesti helppoja, henkisesti ehkä aika kuluttavia joidenkin mielestä. Itse olen aina nauttinut pitkistä lenkeistä, erityisesti hiekkapoluilla ja luonnon keskellä. Sade ei ole haitannut sitä menoa.

Olin viikon Virossa hakemassa lisää motivaatiota. Meren rannalla oli mukava tehdä harjoituksia ja nauttia luonnon värimaailmasta syksyisessä Haapsalussa.

Kausi 2013 harjoituksineen siis on alkanut. Kausi tuo minulle taas muutoksia. Edustukseni siirtyy CCH:n alla toimivaan Nishiki Racing Women tiimiin. Minun piti jo vuonna 2012 edustaa tätä tiimiä, mutta halusin olla mukana perustamassa Vihtiin sen ensimmäistä pyöräilyseuraa. Se onkin harrastuspyöräilyn kannalta lähtenyt mukavasti pyörimään mutta kilpailutoiminta maantiepyöräilyssä ei niinkään. Varsinkin, kun 3 ajajaa lähti CCH:n riveihin.

tässä linkki uuden tiimini sivuille:

www.nishikiracing.fi

ja seurani sivut:

www.cch.fi

Kausi tuo tullessaan myös muutoksia yhteistyökumppaneihin. Tiimin sponsoreiden lisäksi, itselläni on kumppaneita, jotka tukevat pyöräilyuraani tahtoen minun saavuttavan tavoittaneeni samalla itse saaden mainostilaa, tarjota palveluitaan minulle, saaden olla mukana urheilumaailman ytimessä pienellä panostuksella. Olen heille kiitollinen ja toivon yhteistyömme jatkuvan ja menestyksen myötä heidänkin osuutensa nousevan esiin paremmin. Urheilu on siitä epäkiitollinen laji, ettei sponsori eikä urheilija voi koskaan etukäteen tietää, mitä kausi tuo tullessaan. Se voi olla jymypotti, mutta se voi kaatua jo ekaan kisaan, jossa tulee vamma, joka pilaa loppukauden. Se on se riski. Kaikessa yrittämisessä on riskinsä, niin myös sponsoroinnissa.

Ensi vuoden henkilökohtaisia yhteistyökumppaneitani ovat Riisula rakennus Oy Tuusulasta,  Hierontapalvelu Iiris Riihikalliosta sekä uutena 2Bxtreme crossfit-sali Tuusulan Sulan alueelta. Tämä kolmikko on tehokas paketti, jonka kanssa yhteistyö on jokaviikkoista ja uusia kujeita keksitään varmasti molemmin puolin. Itse olen valmis muuhunkin, kun mainosten liimaamiseen autoon tai ajovaatteisiin. Sen he tietävät, ja toivonkin, että voin antaa jotain heillekin. Ainakin hieronnassa olen välillä antanut haasteita, joita tavallinen tallaaja ei tarjoa. Mutta Iiris on niistä suoriutunut vankalla kokemuksellaan ja pistänyt Tuutsin hikoilemaan ja puremaan pyyhettä usein.

Tässä linkkejä heidän sivuilleen tutustumista varten:

www.riisula.fi

www.hierontapalveluiiris.fi

www.2bxtreme.fi


Kaluston suhteen huolto ja varaosapalvelut ovat toimineet ja heihin luotan ensi vuonnakin

www.lundberg.fi

www.probike.fi



Valmentajana jatkaa jo viime vuonna pyöräilymaailman saloihin uppotunut mieheni Sami Takala, joka puhkuu intoa ottaa akastaan kaiken irti. Ensimmäinen valmennusvuosi oli haastava, ja monet treenit päättyivät kinasteluun harjoituksen tarkoituksesta ja tarkoitussidonnaisuudesta.Usein jouduin toteamaan pässinpäänä sisimmässäni, että kyllä se perhana tietää, mitä puhuu. Mutta en voinut antaa periksi hänelle ihan vaan piruuttani. Valmennussuhteen jatkamisen edellytyksenä oli, että minä kuuntelisin ja tottelisin. Vaikeaa, mutta keksin ratkaisun. Sami sai tuekseen Oulusta Marko Törmäsen, joka osaa kävevästi perustella minulle, miksi jotain pitää tehdä. Joten kun tiukka paikka tulee, niin Samin ja Markon mielipidettä pässinkin on vaikea ohittaa... ehkä...

Kävinkin Oulussa Markon juttusilla, olin flunssassa mutta lentolippu oli maksettu, joten päätin mennä, vaikka tiesin joutuvani tositoimiin ja toteuttamaan treenin siellä. Treenin jälkeen oksensin. Paluumatkalla tunsin, kuinka lihakseni ihmettelivät, että mitäköhän toi akka meinaa ja piruuttaan kipeytyivät niin, ettei kävelykään ollut enää itsestäänselvyys.

Eilen ja tänään pystyin ergolla ajamaan hissukseen palautellen jalkoja uudesta jutusta. Mutta reissu toi esille kaiken olennaisen. Nyt tiedän mitä tarvitsen ja miten niitä ominaisuuksia voin kehittää. Ja se tässä iässä on se juttu.

Ensimmäinen kilpailuni on kotikisa Wattbike-maailmassa. 9.12.2012 Liikuntamyllyssä ajetaan Wattbike-cupin ensimmäinen osakilpailu kaudella 2013. 4km tuskaa tiedossa. Mutta toimii hyvänä harjoitusosana, sen jälkeen edessä salitreeni heti perään:)

Eli kipua ja tuskaisia hetkiä edessä... Show must go on!!!