leireilyä

Ensimmäinen leiri SFI:n sjutusan ryhmän mukana on takana. Itse en kuulu tuohon nuorten lahjakkuuksien ryhmään, mutta sain joukkueeni kautta tilaisuuden olla mukana, ja tottakai käytin sen tilaisuuden, koska tiimimme ajajia oli siellä yhteensä 4 kpl. Lähdin leirille varapyörällä, koska tein viime käden ratkaisun vaihtaa kisapyöräni suurempaan.

Olin itse kapteenimme Rosan kanssa leirillä 7 päivää. Tunteja tuli 7 päivälle 26h. Leiri oli pk-painotteinen mutta yhtenä päivänä ajoimme vk-treenin. Tosin minä ajelin toisenakin päivänä, ihan vain kun sattui sopiva tempopätkä ja sainkin siitä hyytävää palautetta :D

Leiri sujui omalta osaltani hyvin, ensimmäisen pitkän lenkin aikana huomasin tosin, etten ihan pelkällä vedellä pärjää niissä lämmöissä ja vaihdoinkin veden sitten urheilujuomaan suosiolla.
Tuli hivenen kiire, koska suolat olivat kaikonneet lenkin aikana ja energia ei imeytynyt niin kuin piti, ja illalla vedinkin suolavettä koneeseen jotta aamulla olisi fressi olo. TOIMI!!! Muutenkin olin skeptinen siitä, että Espanjassa olisi oikeasti lämmin ja lähdin lenkeille aina ylipukeutuneena. Huippupäivä oli, jolloin minulla oli hiihtopipo, hiihtohanskat, 2 lämpöpaitaa ja pitkähihainen ajopaita ja tuuliliivi. Voin sanoa, että aamulla se oli ihan okei, mutta päivän edetessä tunsin tukehtuvani ja paistuvani elävältä :D Sain siitä hieman sarkastista palautetta...mutta eipä ollut kylmä!!!

Tiimimme ajajat ajoivat yhdessä neljänä päivänä joukkueenjohtajan kanssa ja muina päivinä ajoimme miesten kanssa. Harjoittelimme joukkueena ajoa, ja tiimimme henkinen yhteenkuuluvuus varmasti parani tuon leirin aikana. Meistä kaikista avautui muille ajajille uusia piirteitä, hauskoja sellaisia ja leiristä jäi kyllä erittäin hyvä mieli varmasti kaikille.

Leirin toiseksi viimeisenä päivänä onnistuin luiskauttaa jalkani ohi polkimen, ja huolimatta kengän kovasta hiilikuitupohjasta, jalkapöytäni sivu sai pienen osuman, haarovälistä puhumattakaan ja kipu kun lakkasi, luulin selvinneeni asiasta säikähdyksellä. Viimeisenä päivänä ajaessa tunsin kuinka jalkapöytään sattui aina kun nousin putkelle tai jouduin poljinta painamaan. Ajelin lenkin takareisillä ja paluumatkalla Suomeen jalka turposi ja oli erittäin kipeä. Valmentajani oli vastassa kentällä ja katsoi, ettei voi olla totta, että taas se ontuu, mutta päivän levon jälkeen jalka rauhoittui ja eilen pääsin jo tempopyörällä treenaamaan.

Nyt ollaan Suomessa 3 viikkoa töissä ja sitten lähdetään taas Rosan ja valmentajien kanssa Espanjaan jossa itse olen 3 viikkoa ja tavoitteena ajaa laadukkaita vk-treenejä ja saada kone kisakuntoon ja ajaa kisapyörä sisään.