WAPPU

Vapun odotus meni Pajulahdessa SPU:n pyöräilyvalmentajatutkintoa opiskellessa. Opettajana oli konkari tekijämies, Esa Skyttä tällä kertaa.
Oli todella hieno keli ja lauantaina ulko-opetuksen jälkeen karkasimme AHH:n Heljän kanssa pikku lenkille lämmittelemään kun kentällä tuli niin kylmä. Oli hauska huomata, kuinka mukavaa oli ajella mukavassa seurassa. Teimme hassuja havaintoja, esim räjähtäneen joutsenen sekä kiinni jääneen Hiacen..

Ensimmäistä kertaa sanoin jotain ääneen. Meillä oli lauantaina esittelykierros, jossa sitten esittelin itseni. Eläköitymisputkessa oleva... Niin tosiasia on se, ettei vaan kaikkea jaksa loputtomiin. Mutta loppuun asti painetaan täysillä, se on varma asia. Vaikka olenkin aika loukkaantumisaltis ja olen kärsinyt erilaisista sairauksista jotka paranivat kyllä aika heittämällä keliakia-diagnoosin jälkeen niin voin ilokseni todeta, ettei minulla ole ollut rasitusvammoja. Olen aina keskittynyt keväisin säätämään pyörät itselleni sopiviksi. Venytellytkin olen varmasti keskimäärin enemmän kuin muut pyöräilijät ja huoltanut kehoa ja käynyt lääkärintarkastuksissa verikokeissa joka syksy ja kevät, jotta tiedetään,että kone on kunnossa. Silti välillä on ollut aika jumi olo, mutat se on taas johtunut harjoittelutyhmyydestä. En ole osannut lukea harjoitusohjelmaa oikein, vaan ajatellut, että paskanmarjat, ei muuta kuin täysillä vaan. Mitä täällä kinnaamaan hitaasti.

No nyt on kevät, pyöriä on mitattu ja säädetty, testilenkkejä on kertynyt 6kpl, 2 tempopyörällä ja 4 maantiepyörällä. Cyclolla olen ajanut vielä pitkät lenkit, kunnes pyörät ovat siinä kunnossa, että uskon käveleväni lenkin jälkeen sisälle ilman alaselkäkipuja yms. Vaatii aikaa, kärsivällisyyttä sekä keskittymistä. Mutta uskon, että se panostus siihen kannattaa, ja tuloksena on ehjä kausi, tämä kausi on muutenkin erilainen, sillä kovimmat kisat ajetaan vasta syksyllä. Eli edessä on 4 kuukauden kova rypistys ja sitten se on ohi.

Mitä se säätäminen sitten on? Vanhasta pyörästä siirrettiin mitat uuteen pyörään. Maantiekone on muuten hyvä, mutta välitykset eivät miellytä. Ne pitää vaihtaa.
Aika-ajopyörään ei vanhasta saatu paljon mittoja, koska siinä vanhassa ajoasento oli ihan skitso. Senttipelillä ajetaan, ja mitataan lepuuttajien laskua sentti kerrallaan, missä on raja, missä tehoa tulee eniten ja ilmanvastuksen suuruus on siedettävissä rajoissa. Satulan korkeus on myös mysteeri. Toisena päivänä minusta tuntuu, että jalkani ovat venyneet yön aikana ja toisena päivänä minusta on tullut kääpiö. Siitä pitäisi sitten löytää kompromissi. Pitkäjalkainen kääpiö? ...

Tytöt ovat koristelleet kodin serpentiineillä ja puhallelleet vesi-ilmapalloja. Simaa on juotu pari pulloa ja lisää pitäisi laittaa käymään. Olo on kuin pontikankeittäjällä:)
Mutta hyvää vappua kaikille ja muistakaa ottaa ajopaidan taskuun pari munkkia..